Historia

Kruunupuisto on talo täynnä tarinoita, jotka kuljettavat läpi vuosisatojen ja vuosikymmenten osana Suomen ja Punkaharjun värikästä historiaa.


Kruunupuisto on talo täynnä tarinoita, jotka kuljettavat läpi vuosisatojen ja vuosikymmenten osana Suomen ja Punkaharjun värikästä historiaa. Historia ja tarinat nivoutuvat läpi aikojen keskeisesti jääkauden luomaan harjumaisemaan, jossa Kruunupuisto sijaitsee. Harjua ovat vuosisatojen kuluessa kulkeneet monet matkamiehet, jotka on saanut liikkeelle luomisen vimma, tutkimuksen palo, parantumisen toive, elämysten etsintä tai rakkaus seutuun. Osa näistä matkamiehistä on matkallaan poikennut Kruunupuistoon ja jättänyt tarinansa taloon kerrottavaksi myöhemmille sukupolville.

1803 Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Punkaharjulla ja alueen luonnonsuojelun katsotaan alkaneen tästä vierailusta. Jääkauden muovaamasta ainutlaatuisesta Punkaharjun harju- ja vesistöalueesta muodostui yksi Suomen merkittävimmistä luonnonnähtävyyksistä ja matkailukohteista. Lue lisää.

1892 Lääkäriseura Duodecim perusti Osakeyhtiö Keuhkotautisten Parantolan. Keisarillinen Suomen senaatti myönsi osakeyhtiölle Punkaharjulta maa-alueen käytettäväksi parantolan rakentamiseen. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Onni Törnqvist (myöhemmin Tarjanne).

1903 Takaharjun parantola avattiin ja siellä hoidettiin tuberkuloosipotilaita. Parantola oli edistyksellinen ja hyvien hoitotulosten ansiosta potilaita matkusti Takaharjulle aina Pietarista ja Keski-Euroopasta saakka. Lue lisää.

1939  Parantola otettiin sotilassairaalakäyttöön. Sodan aikana parantolassa toimi kenttäsairaala, jossa toimi myös kirurginen osasto. Tunnetuin leikatuista potilaista lienee ollut majuri Adolf Ehnrooth, jota marsalkka Mannerheim kävi tervehtimässä. Lue lisää.

1966 Vasta perustettu Fysioterapia-liitto ry vuokrasi parantola-alueen rakennuksineen käytettäväksi kuntoutustoimintaan ja käynnisti saneerausohjelman. 

1969 Saneerauksen I vaihe (läntinen osa) avattiin käyttöön Punkaharjun Kuntoutuslaitos -nimisenä.

1974 Punkaharjun Kuntoutuslaitoksen saneerauksen II vaihe (itäinen osa) valmistui. Vuonna 1975 Punkaharjun Kuntoutuslaitoksen nimi muutettiin Punkaharjun Kuntoutussairaalaksi ja kaksi vuotta myöhemmin toiminta säätiöitiin.

1980 Vuosikymmenen taitteessa valmistui useita uusia tiloja: Urhola, Kuntotalo uimahalleineen ja vuokrattu entinen hotelli Finlandia muutettiin erityisesti sotaveteraaneille tarkoitetuksi sairasosastoksi. Myöhemmin 1990- ja 2000-luvulla  kaikkia tiloja on peruskorjattu ja laajennettu.

2001 Säätiön sääntö- ja hallintomalli uudistettiin toimitusjohtaja-hallitus-valtuuskunta -pohjaiseksi.

2002 Punkaharjun Kuntoutussairaala muutettiin Punkaharjun Kuntoutuskeskukseksi. 

2003 Kuntoutuskeskuksen nimeksi vaihtui Kruunupuisto – Punkaharjun kuntoutuskeskus, joka korostaa talon ja toiminnan sijaintia osana suomalaista kansallismaisemaa. Laatutyön tuloksena Kruunupuisto sai ISO 9001:2000 -järjestelmän mukaisen sertifikaatin. Kruunupuiston rakennukset siirtyivät säätiön omistukseen.

2005 Uusi ravintola, vastaanotto, kahvio, kunto- ja liikuntasalit sekä Kruunuareena valmistuivat. Entinen hotelli Finlandia siirtyi Kruunupuiston omistukseen. Toiminta-ajatus on laajentunut palvelemaan niin kuntoutuksen kuin vapaa-ajankin uusia asiakasryhmiä. Perinteikkään hoidon ja kuntoutuksen rinnalla Kruunupuisto tuottaa hyvinvointi- ja matkailupalveluita ainutlaatuista luontoympäristöään hyödyntäen. 

2011 Kruunupuisto ja Kankaanpään kuntoutuskeskus perustivat KK-Kunto konserniyhtiön, joka tuottaa kuntoutus- ja hyvinvointipalveluja Punkaharjun ja Kankaanpään lisäksi kuudella eri paikkakunnalla.



Tilaa uutiskirje