Pitkä sairauspoissaolo alkaa harvoin yllättäen. Usein sitä edeltää kuukausien tai vuosien jakso, jolloin työntekijä vielä tulee töihin, mutta jaksaminen hiipuu. Kiila-kuntoutus on Kelan rahoittama keino tarttua tilanteeseen juuri silloin, ja työnantaja on siinä mukana alusta asti.
Mitä Kiila-kuntoutus on?
Kiila on Kelan järjestämää ammatillista kuntoutusta työssä oleville työntekijöille ja yrittäjille. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa sairaus on heikentänyt työkykyä tai todennäköisesti heikentää sitä lähivuosina. Kuntoutuksen tavoite on yksiselitteinen: työntekijä jatkaa omassa työssään.
Kiila voi sopia työntekijälle, kun kaksi asiaa täyttyy:
- jaksamisvaikeudet ja kuormittuneisuus vaarantavat työkykyä sairauden tai vamman ja elämäntilanteen lisäksi
- työpaikan ja työterveyshuollon omat toimet eivät ole riittäneet.
Kiilaa ei tarvitse odottaa siihen asti, että työntekijä on jo sairauslomalla. Kuntoutusta voi hakea jo silloin, kun sairauden arvioidaan heikentävän työkykyä lähivuosina.
Mitä työnantaja hyötyy?
Sairauspoissaolot ovat kalliita. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 370 euroa menetettynä työpanoksena (vuoden 2021 tasossa). Pitkässä poissaolossa hinta kertautuu joka päivä. Lisäksi tulevat sijaisjärjestelyt ja kuormitus, joka siirtyy muulle tiimille.
Kiila tulee mukaan ennen kuin poissaolot pitkittyvät. Lainsäädäntö jo velvoittaa seuraamaan työkykyä. Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun sairauspoissaolot ylittävät 30 päivää. Kela selvittää kuntoutustarpeen viimeistään 60 sairauspäivärahapäivän kohdalla, ja 90 päivän kohdalla tarvitaan työterveyshuollon arvio jäljellä olevasta työkyvystä. Kiilaa voi hakea selvästi ennen näitä rajoja, kun työkyvyn heikkeneminen on vasta näköpiirissä.
Esihenkilö on mukana, ja muutokset tehdään työpaikalla. Kiila ei ole kuntoutus, josta työntekijä palaa ja jatkaa kuten ennen. Esihenkilö osallistuu työpaikkatapaamiseen, yhteistyöpäivään ja päätöskeskusteluun, ja työnantaja vastaa siitä, että sovitut muutokset tehdään työpaikalla. Juuri tällä on merkitystä. Kansainvälisen tutkimuskatsauksen mukaan työpaikan varhainen yhteydenpito, työn mukauttaminen ja työpaikan ja terveydenhuollon yhteistyö lyhentävät työkyvyttömyyden kestoa ja vähentävät siihen liittyviä kustannuksia.
Osaaminen pysyy talossa. Kokenut työntekijä tuntee työnsä, asiakkaansa ja talon tavat. Hänen menettämisensä pitkälle sairauslomalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle on kallis, ja korvaajan rekrytointi ja perehdytys vievät aikaa.
Kela korvaa. Kiila on Kelan järjestämä ja rahoittama kuntoutus. Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutuspäiviltä, Kela voi maksaa kuntoutusrahan työnantajalle. Työnantajan panos on ennen kaikkea esihenkilön aika ja valmius tehdä sovitut muutokset.
Mitä työntekijä hyötyy?
- Keinoja omaan työhön. Kuntoutuksessa ei puhuta jaksamisesta yleisellä tasolla. Siinä etsitään ratkaisuja juuri hänen työnsä haasteisiin.
- Ammattilaisten tuki yli vuoden ajan, ei yksittäinen käynti.
- Ryhmässä on muita samassa tilanteessa olevia, usein samalta alalta tai työpaikalta.
- Ohjaus omakuntoutukseen, jotta hyvät käytännöt jäävät arkeen kuntoutuksen jälkeenkin.
- Kuntoutus on hänelle maksuton. Kuntoutujalla on mahdollisuus hakea Kelalta kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia.
Miten kuntoutus etenee?
KIILA-kuntoutus on noin vuoden mittainen prosessi, joka etenee vaiheittain työkyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseksi.
- Alkukartoitus
Kuntoutus alkaa henkilökohtaisella kartoituksella, jossa asetetaan tavoitteet kuntoutukselle. - Ryhmäjaksot
Kuntoutus sisältää 10–13 kuntoutuspäivää ryhmässä. Jaksot tarjoavat asiantuntijoiden ohjausta, vertaistukea ja käytännön työkaluja arkeen. - Yksilöllinen valmennus
Ryhmäjaksojen välissä saat henkilökohtaista tukea omien tavoitteidesi saavuttamiseen. - Yhteistyö työpaikan kanssa
Kuntoutuksen aikana tehdään yhteistyötä esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa työkyvyn tukemiseksi. - Päätösvaihe
Kuntoutuksen lopussa arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja suunnitellaan jatkoa.
Kuntoutuksessa käsitellään työntekijän omaa työtä: mikä kuormittaa, mitä voi muuttaa ja miten hän itse vahvistaa työkykyään arjessa.
Miten Kiila-kuntoutusta haetaan?
Työnantaja voi hakea työpaikalleen oman Kiila-kurssin milloin tahansa vuoden aikana. Myös ammattiliitot voivat hakea kursseja jäsenilleen.
- Työnantaja hakee kurssia Kelan Kiila-kurssien asiointipalvelussa ja valitsee sopivan palveluntuottajan kurssin.
- Kela lähettää päätöksen sähköpostilla, ja palveluntuottaja sopii työnantajan kanssa kurssin sisällöstä ja aikataulusta.
- Työntekijät hakevat kurssille Hakemukseen tarvitaan Kelan lomake KU 101, lääkärinlausunto B tai BC ja Kiila-kuntoutuksen ammatillinen selvitys KU 200. Selvitys KU 200 täytetään yhdessä esihenkilön kanssa.
Työterveyshuolto on luonteva kumppani jo alussa. Se tunnistaa kuntoutustarpeen, ohjaa kuntoutukseen ja kirjoittaa lääkärinlausunnon.
Jos työpaikalta ei ole lähdössä useampaa työntekijää, yksittäinen työntekijä voi hakea Kiila-yksilökuntoutukseen. Silloin palveluntuottaja kokoaa ryhmän eri työpaikoilta tulevista kuntoutujista.
Kiila Kruunupuistossa
Kruunupuisto on Kelan Kiila-palveluntuottaja Punkaharjulla. KIILA-kuntoutus yhdistää ryhmäjaksot, yksilöllisen ohjauksen ja työelämän tuen työkyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Mietitkö, sopisiko Kiila teidän työpaikallenne? Varaa 30 minuutin esihenkilöinfo / ota yhteyttä:
Palvelupäällikkö | Kuntoutus
Tuovi Riikilä
050 354 5825
tuovi.riikila@kruunupuisto.fi
Lisätietoa Kelan etuuksista, kuten kuntoutusrahasta ja matkakorvauksista, löydät Kelan sivuilta: kela.fi/tyonantajat-kiila-kurssit