Tsaarin ajasta kansallisromantiikkaan

Aleksanteri I vierailu Punkaharjulle oli sotilaallinen tarkastusmatka keisarikunnan luoteiselle rajaseudulle


Sotavuodet 1939–1944 lopettivat matkailun, ja Punkaharjun molemmat hotellit ja Takaharjun parantola muutettiin sotasairaaloiksi. Talvisodassa haavoittuneita tuotiin rautateitse Punkaharjun asemalle (nyk. Luston asema), josta leikkaushoitoa vaativat taistelijat siirrettiin Takaharjulle. Jatkosodan alussa kesällä 1941 suomalaiset hyökkäsivät itään, ja haavoittuneita sotilaita tuotiin myös vesitse tervahöyryillä Takaharjulle. Parikkalan Kurkelanjärven taistelussa kesäkuussa 1941 vaikeasti haavoittunut majuri, myöhempi jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth kuljettiin Takaharjun sotilassairaalaan, jossa nuori kirurgi Rainer Nuutinen teki hänelle useita vaativia leikkausoperaatioita. Rintaman siirryttyä kauemmas itään ja asemasotavaiheen käynnistyttyä loppuvuodesta 1941 haavoittuneiden määrä Takaharjulla laski. Jatkosodan torjuntataisteluiden aikana kesällä 1944 haavoittuneita kuljetettiin jälleen runsaasti Takaharjulle.

Sodan jälkeen Takaharjusta tuli Puolustusvoimien keuhkotuberkuloosilaitos ja sotilasparantola, joka vastasi muun muassa varusmiesten keuhkosairauksien tutkimuksesta ja hoidosta. Tuberkuloosin hoidossa saavutettujen edistysaskelten vuoksi puolustusvoimat eivät enää tarvinneet Takaharjua, ja vuonna 1964 laitos suljettiin tarpeettomana. Käyttämättömät rakennukset rapistuivat ja joutuivat lopulta purku-uhan alle.

Punkaharjun kunnanjohtaja Erkki Tynkkysen ja Mikkelin läänin maaherra Urho Kiukkaan aloitteesta ja Tasavallan presidentti Urho Kekkosen antaessa sivustatukea perustettiin Fysioterapialiitto, joka vuokrasi Takaharjun kiinteistöt ja sitoutui korjaamaan vanhan parantolarakennuksen vuonna 1967. Saneeraus valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1969 ja 1974. Punkaharjun Kuntoutussairaalasäätiö perustettiin vuonna 1977. Se keskittyi sotaveteraanien kuntoutukseen ja sai yhteistyökumppanikseen muun muassa Sotainvalidien Veljesliiton ja Keuhkovammaliiton. Vuonna 1979 entinen ylilääkärin talo remontoitiin, ja se sai nimekseen Urhola – presidentti Kekkosen, maaherra Kiukkaan ja sotaveteraanien kunniaksi.

Kuntoutussairaalasäätiö kunnosti 1980- ja 1990-luvuilla vanhoja rakennuksia ja rakensi kokonaan uusia. Ensimmäinen laajennus eli Kuntotalo, johon sijoitettiin uimahalli, saunat, liikunta- ja erilaiset terapiatilat, valmistui vuonna 1980. Samoihin aikoihin Kuntoutussairaalasäätiö vuokrasi Hotelli Finlandian, joka muutettiin sotaveteraaneille tarkoitetuksi sairasosastoksi. Korjaustöitä jatkettiin 1990-luvulla, ja vuonna 2005 valmistuivat uusi ravintola ja hotellin vastaanottotilat. Samana vuonna Finlandia siirtyi kokonaan säätiön omistukseen. Nykyään Finlandia toimii vanhusten hoitokotina.

Nykyinen nimi Kruunupuisto – Punkaharjun kuntoutuskeskus otettiin käyttöön vuonna 2003. Liiketoiminnasta vastaa vuonna 2006 perustettu Kruunupuisto Oy.



Tilaa uutiskirje