Punkaharju – Suomen kaunein paikka

Punkaharju julistettiin Venäjän keisari Nikolai I:n päätöksellä 29. kesäkuuta 1842 Suomen ensimmäiseksi kruununpuistoksi. Prosessi oli alkanut jo paljon aikaisemmin eli kesäkuussa 1803, jolloin keisari Aleksanteri I oli käynyt Punkaharjulla tarkastamassa Ruotsin-vastaisella valtakunnanrajalla sijainneita sotilaallisia varustuksia. Harjualueen kauneudesta hurmaantunut nuori Aleksanteri I määräsi suullisesti, ettei alueella saanut enää hakata puustoa eikä kasketa. Kiellon taustalla vaikutti myös harjun laella kulkenut ratsutie, joka puuttomana oli osoittautunut kulkijoille vaaralliseksi.

Aleksanteri I:n määräys muistettiin kuitenkin vasta lähes 40 vuotta myöhemmin, jolloin Punkaharjulla suoritettiin maanmittaustoimenpiteitä. Rantasalmen kihlakunnan kruununvouti Zachris Cajander palautti mieleen Aleksanteri I:n keisarillisen määräyksen, joka käynnisti Punkaharjun suojeluprosessin vuonna 1842.

Kruununpuistoon määrättiin kaksi metsänvartijaa, joille kummallekin rakennettiin vuonna 1845 oma metsänvartijantalo. Pohjoisessa metsänvartijan talossa oli kolme huonetta matkailijoille, joissa Punkaharjulla vierailleet saattoivat yöpyä. Matkailun vilkastuessa majoituskapasiteetti osoittautui kuitenkin riittämättömäksi. Vuonna 1878 metsänvartijantalo päätettiin laajentaa varsinaiseksi hotelliksi, joka vuokrattiin ravintola- ja majoitusyrittäjälle. Laajennus valmistui vuonna 1880, ja ensimmäiset vieraansa se otti vastaan Punkaharjun Valtionhotellin nimellä.
Punkaharjun matkailun kasvua vauhditti kolme tekijää. Ensiksikin Suomen kansallisrunoilija J.L. Runeberg muotoili korkealta harjulta järvelle avautuvasta kesäisestä järvimaisemasta suomalaisen ideaalimaiseman. Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo Maamme oli tämän kansallismaisemaideaalin ylistys, josta tuli myös Suomen kansallislaulu. Toiseksi Runebergin aikalainen, kuuluisa sanomalehtimies ja kirjailija Zacharias Topelius nosti nimenomaan Punkaharjun Suomen ihanimmaksi maisemaksi, ”luonnon kauneimmaksi huvipuistoksi”, joka kaikkien oli nähtävä.

Punkaharjun saavutettavuuden parantuminen oli kolmas matkailua lisännyt tekijä. Laivaväylä Savonlinnasta Punkaharjulle viitoitettiin 1870-luvulla, ja reitillä aloitettiin säännöllinen laivaliikenne. Todellisen kasvusysäyksen matkailu sai vuonna 1908, jolloin avattiin Elisenvaaran ja Savonlinnan välinen rautatie. Se toi Punkaharjun sekä kansallismaisemasta kiinnostuneiden kotimaisten että luonnonrauhaa kaipaavien varakkaiden pietarilaisten ulottuville.

Matkailijamäärät kasvoivat edelleen tasaisesti, ja erityisesti kesäisin majoituskapasiteetista oli pulaa. Vuonna 1890 Valtionhotellia laajennettiin toistamiseen, ja vuonna 1898 Tuunaansalmen rannalle valmistui Keisarinnan huvila täyshoitolaisia varten. Kesällä 1914 valmistunut hotelli Finlandia lisäsi edelleen kapasiteettia ja nosti majoituksen kokonaan uudelle tasolle. Siinä oli kaikki uuden ajan mukavuudet, kuten sisä-wc:t, keskuslämmitys, koneellinen ilmanvaihto ja kaksinkertaiset ikkunat. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen supisti matkailua, ja Venäjän vallankumoukset 1917 ja Suomen sisällissota 1918 päättivät tilapäisesti Punkaharjun kukoistaneen matkailun. Uusi nousu käynnistyi 1920-luvun puolivälissä.



Tilaa uutiskirje