Kuntoutus on joukkuepelaamista

” Vuosittain 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä. Aivoverenkiertohäiriöllä (AVH) tarkoitetaan aivoverenkierron tilapäistä ja vielä korjaantuvaa häiriötä (TIA) tai pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa.  ” (Aivoliitto 2017)

Pekka (49 v) sai kesäkuun lopussa aivoinfarktin ja aivoverenvuodon kesken työpäivän. Sairastumisen alkuvaiheessa tilanne oli vakava. Voinnin kohenemista alkoi kuitenkin hiljalleen tapahtua ja sairaalahoitojen jälkeen Pekka siirtyi Kruunupuistoon kolmen viikon kuntoutusjaksolle. Pekka kuvaa, että sai Kruunupuistossa ympärilleen ”valmennustiimin”, eli moniammatillisen työryhmän. Pääasiallisessa valmennusvastuussa olivat fysioterapeutti, kuntoutuspsykologi ja toimintaterapeutti. Lisäksi taustatukea antoivat hoitajat, sosionomi ja neurologi.  

Intensiivisen harjoittelun myötä tulosta alkoi syntyä nopeasti. Liikkuminen varmentui ja parani päivittäin: ensimmäisen viikon jälkeen Pekka luopui pyörätuolista, toisen viikon loputtua rollaattorista ja kolmannen viikon lopuksi hän pystyi kävelemään 4 kilometriä ilman apuvälineitä!   Kuntoutuminen eteni muutenkin positiivisesti, sillä lähes päivittäin tuli uusia ”ahaa elämyksiä”. Altaassa Pekka huomasi osaavansa edelleen uida, polkupyörällä ajo onnistui, pöytätennispeli sujui ja jopa oman lajin eli keilailun heitto alkoi löytyä.

Mitkä tekijät sitten vaikuttivat, että tulosta syntyi ja vieläpä näin nopeasti? Kaiken moottorina toimi Pekan valtavan suuri sisäinen motivaatio eli oma tahto ja se suomalainen sisu! Tämän tekijän hyödyntämisen puolestaan mahdollisti se, että Pekan mieliala oli hyvä ja ajattelu- ja muistitoiminnot kunnossa.  Pekka koki olevansa joukkueen kapteeni ja hänellä oli alusta saakka selkeä päätavoite: omatoiminen liikkuminen ilman apuvälineitä. Matkalla päätavoitteeseen Pekka teki koko ajan välitavoitteita. Saavutettuaan esimerkiksi kilometrin kävelytavoitteen, mielessä siinsi heti uusi korkeampi tavoite. Matkan varrella Pekka muisti ja osasi nauttia jo saavutetuista edistysaskeleista, kuten omatoimisesta syömisestä, vessassa ja suihkussa käymisestä. Syntyi myönteinen kehä: tavoitteeseen pääseminen ja sen muistelu toivat onnistumisen kokemuksia, jotka pitivät motivaatiota ja mielialaa korkealle, jotta uusien tavoitteiden saavuttaminen oli tiiviin harjoittelun myötä jälleen mahdollista.

 

Vaadittiin intensiivistä harjoittelua, joka sisälsi muun muassa suuren määrän erilaisia askellus- ja tasapainoharjoitteita, joita Pekka teki niin fysioterapeutin kanssa kuin omatoimisesti. Palautumisen tukena käytettiin psykologin ohjaamia tietoisen läsnäolon harjoituksia. Pekka oli hyvin innostunut ottamaan käyttöön myös uudempia kuntoutusta tukevia menetelmiä kuten esimerkiksi musiikkia ja mielikuvaharjoittelua.  Hän kuunteli iltaisin musiikkia, sillä sen tiedetään edistävän aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutumista. 

 

Päätavoitteeseen pääsemisen jälkeenkin Pekka asetti ja asettaa edelleen itseohjautuvasti uusia tavoitteita. Tällä hetkellä päätavoitteena on ainakin osittainen työelämään palaaminen vuonna 2018 ja sitä kohti ollaan koko ajan menossa erilaisten pienempien tavoitteiden keinoin. Pekan sanoin ”kuntoutus on joukkuepelaamista”!   

Tilaa uutiskirje