Tsaarin ajasta kansallisromantiikkaan

Aleksanteri I vierailu Punkaharjulle oli sotilaallinen tarkastusmatka keisarikunnan luoteiselle rajaseudulle


Aleksanteri I vierailu Punkaharjulle oli sotilaallinen tarkastusmatka keisarikunnan luoteiselle rajaseudulle, jonne kenraali Suvorov oli rakennuttanut mittavan linnoitusketjun. Punkaharjun luonnonsuojelun katsotaan alkaneen tuosta vierailusta koska nuori keisari kielsi harjupuuston hakkaamisen ja kaskeamisen. Määräyksen arvellaan johtuneen harjun kauneudesta tai käytännöllisistä syistä sotilaiden reitin turvallisuuteen liittyen.

Punkaharjun maisemalla ja sen kauneudella on ollut suuri merkitys suomalaisessa maisemakuvauksessa ja siihen kytkeytyvässä kansallisromanttisessa kirjallisuudessa, maalaustaiteessa ja runoudessa. Fredrika ja J.L. Runeberg vierailivat Punkaharjulla kahdesti 1838 ja Fredrika kuvasi Punkaharjun kauneutta kirjeessään: ”Punkaharjulle ei kai maailmassa ole vertaistansa. Sen ihanuutta ja kauneutta ei mikään kynä pysty kuvailemaan. Tämä on kaunein näköala, minkä olen eläissäni nähnyt”. Harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee Runebergin kumpu ja sille pystytetty muistokivi.

Runebergin ohella toinen suuri 1800-luvun kirjailija Zachris Topelius piti Punkaharjua suomalaisen ideaalimaiseman esimerkkinä: ”Epätietoista on, milloin Punkaharju on ihanimmillaan…..Varmaa vain on, että olkoonpa ilta tahi aamu, kesäyö tai auringonpaiste, maassamme ei ole kauniimpaa huvipuistoa. Ja tämä sanoo Punkaharjusta paljon. Se tietää rikkaana olemista kaikkein rikkaitten joukossa; se täyttää mielemme kiitollisuudella ja ihailulla.”

1800-1900 -lukujen tunnettuja kotimaisia kirjailijoita kuten Larin-Kyösti, J.H. Erkko, Eino Leino ja Pentti Haanpää vierailivat ja ihailivat kukin tavallaan Punkaharjua. Samaan aikaan Punkaharju innoitti myös matkailijoita, jotka olivat kiinnostuneet luonnon kauneudesta. Vieraita majoitettiin aluksi harjulle rakennetuissa metsänvartijan majoissa, mutta kun kävijämäärät kasvoivat rakennettiin Punkaharjun Valtionhotelli, joka valmistui 1879. Matkailijoiden viihtyvyydeksi harjualueelle tehtiin myös kävelypolkujen verkostoa. Varsinainen Punkaharjun matkailun käännekohta tapahtui vuonna 1908, jolloin Savonlinna-Elisenvaara välinen ratayhteys avatiiin ja yhteys Pietariin avautui. Vuonna 1914 Punkaharjulle avautui Hotelli Finlandia.



Tilaa uutiskirje