Aivot työelämän pyörteissä

Työelämä haastaa suorituskykymme erityisesti tiedonkäsittelyn eli kognitiivisen toimintakyvyn alueella yhä useammin. Keskeytykset haastavat tarkkaavaisuuden ja muistin, aikapaine maustaa tilannetta rajaamalla havaintokykyä. Vanhat tavat ratkaista ongelmia eivät enää toimi, uuden  oppimisen paine lisää arjen haasteita.

Vaikka työ on muuttunut nopeasti, aivomme toimivat pääpiirteittäin samalla tavalla kuin metsästäjä-keräilijöillä 20 000 vuotta sitten.  Esivanhempamme liikkuivat ulkona ravintoa hankkien ja seurustellen. Liikkuessa oli oltava tarkkaavainen ja erityisesti näkö- ja kuuloaistin oli reagoitava tehokkaasti ulkoisten uhkien tunnistamiseksi.  Pedon havaittuaan elimistön oli kiihdyttävä nollasta sataan hetkessä, oli taisteltava tai paettava.

Kun ihmislajille tyypilliset ja kunkin yksilölliset kognitiiviset kyvyt huomioidaan työssä, työ on sujuvaa ja tuloksekasta.  Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa työvälineiden, työympäristön ja työtapojen yhteen sovittamista ihmisen tiedonkäsittelykykyjen ja – rajoitusten kanssa. Terveys, mieliala ja muisti kiittävät ja vahvistavat kykyä tehdä työtä.

 

Aivojen perushuolto

Aivot kuluttavat paljon energiaa, joten ne tarvitsevat terveellistä ravintoa säännöllisesti.  Kun me yöllä lepäämme, aivot ovat työssä; ne siivoavat kuona-aineita, tallentavat asioita pitkäkestoiseen muistiin ja työskentelevät tunteiden kanssa. Liikunta vaikuttaa myönteisesti mielialaan, uneen ja stressin säätelyyn.  Aivojen tiedonkäsittelytoiminnot toimivat edelleenkin parhaiten kun liikumme. joten myös työn tuunaaminen liikkuvampaan suuntaan on suositeltavaa:  Mitä työtehtäviä voisi hoitaa seisten tai liikkuen?   

 

Stressi ja aivot

Stressijärjestelmä on kehittynyt palvelemaan tilanteita, joissa uhkaava tilanne hoidettiin nopeasti joko taistelemalla tai pakenemalla. Nykyään uhkat ovat henkisiä: kiirettä, epävarmuutta, elämänkriisejä ja työilmapiiriongelmia. Stressi jää herkemmin päälle ja stressihormoni kortisoli kertyy aivoissa tunnesäätelyn ja muistin kannalta tärkeän hippokampuksen alueelle. Stressaantunut ihminen unohtelee, keskittyminen herpaantuu ja tunteiden säätely heikkenee. Usein myös terveelliset elämäntavat kuten hyvä ravinto, liikunta ja riittävä uni unohtuvat.

Terveelliset elintavat, hyvä fyysinen kunto sekä hyvä uni edistävät palautumiskykyä. Kohtuullinen työmäärä, työpäivän aikaiset palautumisen hetket kuten mikrotauot, muutaman sanan vaihtaminen työkaverin kanssa, kuppi kahvia tai pieni venyttely mahdollistavat hetken huokaisun.  Myönteinen ja kannustava viestintä, toisten auttaminen ja myötätunto ryöpsyttävät mielihyvähormoneita, jotka elvyttävät ja suojaavat myös stressiltä.

 

Kognitiivinen ergonomia

Vaativat tehtävät kuormittavat erityisesti työmuistia, jossa pystytään käsittelemään vain muutamaa tietoa kerrallaan. Työmuisti on herkkä häiriöille, kuten keskeytyksille. Työmuistin toimintaa voi tukea esimerkiksi laittamalla äänettömäksi viestiäänet, joihin ei tarvitse reagoida heti. Työtä kannattaa pyrkiä järjestämään sellaiseksi, että asioita voi hoitaa tehtävä kerrallaan. Työyhteisössä kannattaa sopia myös työrauhaa parantavia käytäntöjä.

Lähteenä käytetty:

www.ttl.fi

Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi: Aivot työssä

 

Kirjoittaja Mari Sarjanen

psykologi, PsM, Kruunupuisto Oy

 

Linnalassa käynnistyy 14.2. Aivoterveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen-luentosarja. Luennoilla paneudutaan työikäisen aivojen hyvinvoinnin edistämiseen elintapavalintojen, kognitiivisen ergonomian ja stressin säätelyn näkökulmista.



Tilaa uutiskirje